Ismo Salminen, Kauppalehti: Kuuluuko verhojen väri hallitukselle?

”Kukaan ei sano mitään, jos kysyn toiminnan strategisia painopisteitä, mutta verhojen väristä kaikilla on pirusti sanottavaa”, manasi tuttu toimitusjohtaja omaa hallitustaan.

Monessa yrityksessä hallituksen ja toimivan johdon tehtäväjako herättää keskustelua ja suuria tunteita. Toimiva tehtäväjako on tuloksellisen yhteistyön perusta. Siksi sitä kannattaa pohtia.

Jotkut sanovat ponnekkaasti, että hallitukselle kuuluvat strategiset asiat eikä hallituksen tule puuttua operatiivisiin asioihin. Mutta mikä on strategista ja mikä operatiivista? Onko tämä jako relevantti hallituksen ja toimitusjohtajan tehtäväjaon kannalta?

En ole löytänyt toimivaa jakolinjaa strategisen ja operatiivisen välille. Strategiatyö on strategista, mutta esim. henkilöstön pukeutuminen on joskus tärkeä erottumiskeino ja olennainen osa kilpailustrategiaamme. Onko se silloin strateginen asia? Ja voiko verhojen värikin olla?

Strategista on se, mille yritys antaa strategisen merkityksen. Itse en jättäisi tehtäväjakoa tällaisen määrittelyn varaan. Mitä muita perusteita toimivalle tehtäväjaolle sitten voi löytää?

Osakeyhtiö on osakeyhtiölaissa määritelty oikeushenkilö. Laissa hallitukselle on määrätty yli 200 tehtävää. Lisäksi laissa on monia tehtäväjaon kannalta hyödyllisiä määrittelyjä.

Yksi määrittely on selkeä: Hallitus ratkaisee aina laajakantoiset ja epätavalliset asiat (OYL 6:17.2). Mutta mikä on laajakantoista tai epätavallista?

Strategia, budjetti, toiminta- ym. suunnitelmat, toiminnan organisoiminen jne., ovat laajakantoisia toimia ja siksi hallituksen ratkaistavia – vaikka ovatkin operatiivisia asioita. Myös johtoryhmätason henkilöiden rekrytointipäätöksillä on yleensä laajoja vaikutuksia toimintaan ja tulokseen.

Toiminnan laatu ja laajuus huomioon ottaen isot investoinnit voivat vaikuttaa laajasti yrityksen taloudelliseen asemaan. Merkittävillä hinnoittelun, sopimusehtojen tai palkitsemisjärjestelmien muutoksilla voi olla laajoja vaikutuksia. Nekin kuulunevat hallituksen ratkaistaviin asioihin, samoin kuin pitkäaikaiset vuokra- ja leasing-sopimukset ja muut kuin vähäiset kiinteistökaupat.

Epätavallisia asioita voivat olla esim. uuden liiketoiminnan aloittaminen, uuden teknologian käyttöön ottaminen, uudentyyppisen yhteistyön tai ostopalvelun käynnistäminen, merkittävien omaisuuserien myyminen tai ostaminen tms. Yrityksellä ei näissä tilanteissa välttämättä ole valmiina välineitä, osaamista ja kokemusta, minkä vuoksi hallituksen on syytä omalta osaltaan arvioida onnistumisen edellytyksiä ja riskejä.

Hallitus huolehtii yhtiön toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä (OYL 6:2.1). Jos esim. yrityksen operatiivista toimintaa ei saada ohjattua strategian suuntaan, tulee hallituksen huolehtia siitä, että johtamisjärjestelmää muutetaan ja kehitetään.

Jopa arkisen yrityshallinnon asiat kuuluvat hallitukselle, mutta sillä on niissä oma roolinsa:

  • Hallitus huolehtii yhtiön hallinnosta ja toimitusjohtaja hoitaa hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti.
  • Hallitus vastaa siitä, että yhtiön kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on asianmukaisesti järjestetty ja toimitusjohtaja siitä, että yhtiön kirjanpito on lain mukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty.
  • Jotta hallitus voi onnistua, toimitusjohtajan on annettava hallitukselle ja sen jäsenelle tiedot, jotka ovat tarpeen hallituksen tehtävien hoitamiseksi.

Toimitusjohtaja on hallituksenkin onnistumisen kannalta ratkaisevan tärkeä henkilö. Hän tarvitsee onnistuakseen tilaa ja valtuuksia. Hallitus auttaa ja ohjaa tehtävässään melko yksinäistä toimitusjohtajaa.

Hyviä hallituksen verbejä ovatkin esim. edistää, huolehtia, vastata, valvoa, edellyttää ja päättää. Näillä verbeillä ja selkeillä yhteistyön pelisäännöillä hallitus ja toimitusjohtaja edistävät yhtiön etua ja rakentavat tämän päivän yhtiöstä huomisen päivän yhtiön.