Finlandia Group | Vaikeat ajat vaativat paljon yrityksen johdolta
Blogi 11.10.2023
Käsillä olevat vaikeat taloudelliset ajat luovat haasteita yritysten hallituksille ja muulle johdolle. Kohonnut yleinen kustannustaso, korkotason nousun aiheuttama rahoituskustannusten kasvu ja haastavammaksi muuttunut yleinen talousympäristö vaativat yritysten strategiselta päätöksenteolta ja suunnanottamiselta tulevaisuuteen erityisen paljon. Lohdullista on ehkä se, ettei korkotason enää odoteta nousevan merkittävästi nykyisestään. Olemme korkosyklin huipulla, minkä pitäisi helpottaa yritysten rahoituksen suunnittelua. Inflaatiopaineiden hellittäessä myös yritysten kustannuskehityksen arvioimisesta on tulossa paremmin ennustettavaa.
Läpi globaalin talouden myrskyn ja karikkoisten vesien
Globaalin talouden kokonaiskuva on heikkenemässä. USA:n talousdata on edelleen pääsääntöisesti kohtuullisen hyvää ja taloudessa odotetaan nähtävän niin sanottu pehmeä lasku – ei siis varsinaista taantumaa. Euroalueella monet ennakoivat suhdannemuuttujat ovat sen sijaan muuttuneet aiempaa mollivoittoisemmiksi. Euroalueen talouskasvu on selvästi hiipumassa ja talven aikana kasvu voi pysähtyä tai painua jopa miinusmerkkiseksi. Meillä Suomessa tulevasta talvesta tuskin selvitään ilman taantumaa.
Yritysten päätöksentekoa ja strategista suunnittelua ajatellen korko- ja inflaatiokuva alkaa olla varsin selkeä tällä hetkellä. Inflaatio on hidastumassa ja tulossa vähitellen kohtuullisiin lukemiin, mikä helpottanee yritysten kustannuskehityksen arviointia. Samalla keskuspankkien ei juurikaan enää odoteta kiristävän rahapolitiikkaansa ja korkosyklin huippu on käsillä, mikä puolestaan tuo näkyvyyttä yhtiöiden rahoitussuunnitteluun. Sen sijaan epävarmuutta liittyy käsillä olevaan heikkenevään talouskehitykseen. Taloussykli kulkee eri tahtia eri maissa ja talousalueilla, ja huonoon talouskasvujaksoon liittyvät haasteet tulevat olemaan markkina- toimiala-, ja yrityskohtaisia. Suomen osalta, josko taloutemme on painumassa taantumaan, sen pituutta ja syvyyttä on toistaiseksi vaikea arvioida. Yleensä rahapolitiikan muutosten vaikutukset alkavat näkyä taloudessa noin puolen vuoden kuluttua ja lopulliset vaikutukset vasta vuoden tai puolentoista vuoden viiveellä, eli tässä tapauksessa vasta pitkällä vuoden 2024 puolella.
Talouden heikkous leviämässä laajalle
Viime aikoina Suomessa otsikoissa on ollut erityisesti rakennus- ja kiinteistöalan heikentynyt suhdanne. Katsomme, että vaikeudet ovat leviämässä myös muille talouden toimialoille. Maailmantalouden kasvu on hidastunut, mutta pysynyt edelleen positiivisena. Kansainvälinen kauppa on sen sijaan supistunut jo kolme vuosineljännestä peräjälkeen. Uskomme maailmankaupan laskun jatkuvan ja negatiivisten kasvulukujen synkkenevän entisestään tulevan talven aikana. Suomen keskeisillä vientimarkkinoilla talouden kasvunäkymät ovat muuttuneet vaatimattomiksi, mikä ei lupaa hyvää maamme vientiteollisuudelle.
Teollisuustuotannon taantuma ja heikkouden tarttuminen myös kauppaan ja palvelualoille on jatkossa keskeinen ongelma. Myös kotimarkkinoilla toimivilla kaupan- ja palvelualan yrityksillä on todennäköisimmin huonommat ajat edessä. Vaikka inflaatio on nyt hidastumassa, parissa vuodessa tapahtunut yleisen hintatason kohoaminen on ylittänyt selvästi palkkojen nousuvauhdin syöden kotitalouksien reaaliansiota ja ostovoimaa. Samalla Euroopan keskuspankin ohjauskorkojen nousu ja määrällisen elvytyksen alasajo ovat puskeneet korkotasoa ylös nostaen kotitalouksien velanhoitokustannuksia. Heikkenevän suhdanteen myötä työttömyyden voidaan odottaa kohoavan ja kotitalouksien luottamuksen talouteen heikkenevän. Tällä kehityksellä on epäsuotuisa vaikutus yksityiseen kulutukseen ja suomalaisten kotimarkkinayritysten menestykseen.
Sopeudu, uudistu ja sitouta
Talouden heikot ajat peräänkuuluttavat yritysten kykyä uudistua. Yritykset, joiden menestymisen mahdollisuudet heikkenevät, poistuvat markkinoilta tai joutuvat muuttamaan liiketoimintaansa kannattavuutta parantaakseen. Nykyisessä taloustilanteessa yritysten hallitusten ja muun johdon on pohdittava kuinka varmistaa riittävät tasepuskurit, jotka auttavat kulkemaan yli heikon suhdanteen. Samalla yhtiön ydinosaajista pitäisi pystyä pitämään kiinni ja liiketoimintaa kehittää niin, että työn tuottavuutta ja yrityksen kannattavuutta saadaan kohennettua. Voidaan esimerkiksi kysyä missä määrin yrityksen tulisi investoida uuteen teknologiaan tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Kokonaisuutena euroalueella investoinnit ovat vasta nyt saavuttamassa sen tason, mikä oli ennen pandemiaa. USA:ssa, jossa talouskasvu on vahvempaa ja näkymät euroaluetta paremmat, investoinnit ovat jo kasvaneet selvästi suuremmiksi kuin ennen pandemiaa. Suhdanteeseen sopeutumisessa USA:n vahvuutena ovat toki myös joustavammat työmarkkinat, palkkojen muodostuminen enemmän markkinoilla ja vähemmän säännelty talous.
Synkimmälläkin pilvellä on hopeinen reuna
Noussut korkotaso, kova inflaatio ja heikkenevä talouskehitys aiheuttavat haasteita yrityksille, mutta muuttunut toimintaympäristö on tuonut jotain hyvääkin. Pitkään jatkunut nollakorkojen ympäristö oli hyvin poikkeuksellinen ja nähtyä korkojen nousua voidaan pitää paluuna normaaliin. Rahalla on jälleen hinta, kuten kuuluukin olla. Epätavallisen alhainen rahan hinta ruokki varallisuusarvojen hintainflaatiota – osakkeiden, kiinteistöjen ja muiden sijoituskohteiden hintojen nousua – ja vääristi investointeja ja pääomien allokoitumista. Tavanomaisemman korkoympäristön paluu tarkoittaa pidemmässä juoksussa terveempää toimintaympäristöä, jossa sekä reaalitaloudessa että sijoitusmarkkinoilla ylilyöntien ja liiallisen ”hypetyksen ja manian” riski on pienempi.
Edellisen ohella, mikäli yrityksille on kertynyt merkittävää varallisuutta tai huomattavia kassavaroja, uusi ympäristö tarjoaa aiempaa houkuttelevampia sijoitusmahdollisuuksia. Tällä hetkellä esimerkiksi korkomarkkinoiden tuottopotentiaali on pitkästä aikaa hyvä ja joissain korkosegmenteissä jopa erinomainen. Yritysten hallitusten ja muun johdon onkin aiheellista tässä kohtaa pohtia sitä, kuinka yhtiöön mahdollisesti kertyneet varat – joita ei tarvita puskuriksi tai aiemmin mainittuihin investointeihin – kyetään sijoittamaan mahdollisimman järkevästi, tuottavasti ja verotehokkaasti.
Kirjoittaja Vesa Engdahl on Finlandia Rahastoyhtiön toimitusjohtaja ja Finlandia Varainhoidon päästrategi. Hänellä on laaja kokemus finanssialalta, jossa hän on työskennellyt lähes 30 vuoden ajan mukaan lukien johtotehtävät sijoitusalalla sekä OECD:n ekonomistina. Vesa Engdahl on tavattavissa Finlandia Groupin osastolla, ja vastaa mielellään talousympäristöön ja sijoittamiseen liittyviin kysymyksiin.